arrow-right arrow-down search share

Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Kansallispuistojen käyntimäärät ja suotuisat talousvaikutukset edelleen kasvussa

Tiedote. Julkaistu: 26.01.2017 klo 10:00
Metsähallitus

Yli 80 % kokee hyviä terveysvaikutuksia käynnistään luonto- ja historiakohteilla.
Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2016 yli 2,8 miljoonaa käyntiä. Kasvua edellisvuoteen on seitsemän prosenttia, ja kävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 21 % *. Kasvun taustalla ovat Metsähallituksen vahvat kumppanuudet: Kansallispuistojen palveluja ja tunnettuutta on kehitetty yhdessä matkailuyritysten ja muiden toimijoiden kuten kuntien ja maakuntien kanssa. Luonto- ja historiakohteiden kävijöiden kokemista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on nyt ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Yli 80 % kävijöistä kokee, että käynti kohensi terveyttä ja hyvinvointia.  

”Kansallispuisto- ja muiden luontokohteiden suosio kasvaa vuosi vuodelta. Näyttääkin siltä, että suomalaiset ovat löytäneet luonnon uudestaan”, iloitsee Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Kaikkien 39 kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikalliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 milj. euroa ja 1 774 henkilötyövuotta. Kaikilla valtion kuudella retkeilyalueella ne olivat vastaavasti 13,3 milj. euroa ja 142 henkilötyövuotta. Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden lisäksi käyntimäärät ja paikallistulovaikutukset on laskettu Metsähallituksen hoidossa olevilta historiakohteilta sekä eräiltä suosituilta luonnonsuojelualueilta.

Rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi, ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Vuonna 2016 paikallistaloudellisesti merkittävimmät puistot olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (60,0 milj. euroa*), Urho Kekkosen kansallispuisto (21,7 milj. e), Kolin kansallispuisto (19,1 milj. e), Oulangan kansallispuisto (18,9 milj. e) ja Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,7 milj. e).

Suomen luonto oli viime vuonna esillä monissa kansainvälisissä medioissa matkailun vetovoimatekijänä. Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvulle onkin hyvät edellytykset. Tämä edellyttää kuitenkin parempia matkailupalveluja: sekä hyviä peruspalveluja kuten reittejä ja digitaalisia palveluja, että matkailutuotteita, joita kehitetään Metsähallituksen ja matkailusektorin yhteistyönä.

Hyvä panos-tuottosuhde

Valtio eli Metsähallituksen Luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin. Kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde arvioidaan yli 10 euroksi.

”Metsähallituksen Luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on. Olennaista näyttääkin olevan se, että Metsähallitus on kohdistanut palvelut kysynnän mukaan eli sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali”, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.

Luonto tervehdyttää

Luonto- ja historiakohteilta on ensimmäistä kertaa laskettu niin sanottu hyvinvointi-indeksi. Laskennassa oli mukana 23 kohdetta vuosina 2013-2016. Kävijät arvioivat käynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset, ja niiden keskiarvo oli 4,25 asteikolla 1-5. Kävijöistä 82 % kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, ja kävijät arvioivat ne noin 100 euron arvoiseksi**.

”Kansallispuistovierailut parantavat suomalaisten hyvinvointia. Kansallispuistokäynneillä, kuten muullakin luontoliikunnalla, on selkeä myönteinen kansanterveydellinen vaikutus. Kun tarkastellaan kansallispuistoihin tukeutuvan kasvavan luontomatkailun talousvaikutuksia ja kansallispuistokäyntien kansanterveydellistä vaikutusta, voisinpa heittää sloganin ’luonto lisää Suomen kilpailukykyä’”, Hyttinen arvioi.

Paikallistaloudelliset vaikutukset, kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät sekä tietoa siitä, miten paikallistaloudelliset vaikutukset laskettiin:
www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous

Luonto- ja historiakohteiden kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointihyödyt:
www.metsa.fi/kansallispuistojen-terveyshyotyja

Lisätietoja:

  • Metsähallituksen Luontopalvelut, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, puh. 040 661 0033
  • Kysymykset menetelmästä ja tarkemmat kysymykset tilastoista: erikoissuunnittelija Liisa Kajala, puh. 0400 233 571

* Vaikka kansallispuistojen paikallistaloudellisen vaikutuksen huima kasvu 21 % näyttäytyy hyppynä edellisvuoteen verrattuna, kasvua on tapahtunut tasaisemmin muutaman viime vuoden ajan. Kävijöiden rahankäytön kasvu analysoidaan kävijätutkimuksista, joita tehdään noin viiden vuoden välein. Tällöin kasvu näyttäytyy hyppynä uuden kävijätutkimuksen myötä. Tämä on tilanne esimerkiksi tilastoykkösellä Pallas-Yllästunturilla. Kävijöiden rahankäyttö on kuitenkin kaiken kaikkiaan selvässä kasvussa.
** 100 euroa on mediaani eli keskimmäinen arvo. Keskiarvo em. tutkimuksista oli 322 euroa.