arrow-right arrow-down search share

Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Sotkanmuna

Päänäyttelyssä kohoava suuri pyöreähkö elementti Sotkanmuna on koko Haltian sydän, joka sitoo yhteen Haltian taustalla olevan idean maailman synnystä. Sotkanmunan rakenne on kuin yli tuhannen palan palapeli, jossa jokainen pala on yksilöllinen ja erilainen. Kuoren, joka itsessään on kuin taideteos, on suunnitellut arkkitehtuurin ylioppilas Markus Wikar diplomityönään Aalto –yliopistolle.

Kuvassa Osmo Rauhalan Peliteoris -teos Sotkanmunan sisälläJo Haltian rakennuksen suunnittelun alkuaikoina pääarkkitehti Rainer Mahlamäki hahmotteli näyttelytilaan munanmuotoisen elementin, jonka sisälle tulisi videoprojektiota. Vuonna 2011 kuoren suunnittelun sai toimeksiantona Wikar, jonka aiemmat kuorirakenteet ovat syntyneet osana työpajoja, joko opiskelijana tai ohjaajana. Muun muassa Turun puinen Pudelma-paviljonki, joka syntyi osana kansainvälistä opiskelijatyöpajaa, sekä Lahdelma & Mahlamäen Puolan juutalaisten historian museon kaksoiskaarevat geometriat, ovat Wikarin käsialaa. Sotkanmunan sisältä löytyy maailmankuulun taitelijan Osmo Rauhalan teos Peliteoria.

Sotkanmunan suunnittelu lähti Wikarin mukaan liikkeelle Rauhalan taideteoksen vaatimasta konttimaisesta tilasta, jonka ympärille oli mahduttava myös katsojat. Ensin syntyi sileä, pyöreähkö kuori, joka toimi ohjauspintana rungon osille. Kaartuvasta ohjauspinnasta mitattiin tietyistä kohdista pisteitä ja suuntavektoreita, joiden avulla tuotettiin jokaiselle kappaleelle yksilöllinen geometriansa matematiikan ja tietokoneohjelmoinnin avulla. Näin saatiin tehtyä kaareva rakenne suorista kappaleista. Kappaleiden tarkka geometria tuotettiin tietokoneohjelmoinnilla, jolloin oli mahdollista tuottaa satoja tai jopa tuhansia erikokoisia ja –muotoisia paloja. Kappaleiden kolmiulotteiset mallit lähetettiin suoraan työstörobotille, joka jyrsi kappaleista juuri halutun muotoiset. Paperipiirustuksia ei missään vaiheessa tarvittu.

”On hienoa, että Suomessa, joka on kalliin työvoiman maa, on nyt mahdollisuus vapaampaan arkkitehtuuriseen ilmaisuun tämänlaisen tietokonemallinnus- ja jyrsintämenetelmän avulla,” iloitsee Wikar.

Robotilta tullessaan puuosat ovat valmiiksi numeroituja, ja ne kasattiin paikan päällä kasauskartan mukaan. Rakentajana toimi teollinen muotoilija Pekka Koivikko. Sotkanmuna kohoaa jyrkästi ensin Rauhalan teoksen vaatimaan neljään metriin, jonka jälkeen rakenne tihenee kohti lakea. Kuoren sauvojen ja salmiakkien väliin on jätetty tasan kahden millimetrin kokoiset raot, joista valo pääsee pilkistämään – kumpaankin suuntaan. Sotkanmunan kuori on valmistettu Effex –liimapuupalkeista, jotka tehdään suomalaisesta männystä Stora Enson Honkalahden tehtaalla.

 

Tekijätiedot:

Arkkitehti (arkkitehtuuri, geometria, ohjelmointi): Markus Wikar

Lujuusanalyysi: Lauri Salokangas, Professori, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos

Neuvonantaja: Hannu Hirsi, Professori, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos

CNC-työstöt: Rungon Effex-sauvat: Woodpolis / Timber Bros Oy
                    Ovikaari Effexistä: Scan Mould Oy / Ah Wood Oy
                    Salmiakin muotoiset vanerit: Pipu Ky

Rakentaminen: Pekka Koivikko, Jukka Lenardic