arrow-right arrow-down search share

Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

HALTIA-SALI

Haltian 200 henkilön auditorioon on käynti 1. krs:ta eli sisääntulokerroksesta, jonka aulassa on oleskelutila LEHTO*. Monitoimiauditorio muuntuu tasalattiaisena kokous- tai illalliskäyttöön, miksei myös näyttelysaliksi. Auditoriossa järjestyvät seminaarit, esitykset, konsertit ja elokuvanäytännöt. Korkealuokkainen äänentoisto palvelee niin klassista musiikkia ja elokuvia, kuin puhettakin. Haltia-sali on 225 m².

Tilamuodot

Auditorio edestä kuvattuna

Teatteri: 200 hlöä, penkkien edessä käännettävät pöytätasot.

Auditorio edestä kuvattuna tasalattiaisena

Etuosa tasalattiaisena, pöytämuotovaihtoehdot:

Konferenssi: 14/24 hlöä (riippuen pöydän suunnasta valkokankaaseen nähden)
U-muoto: 32 hlöä
Ryhmätyöpöydät, vaihtoehdot: 3 x 14hlöä / 4 x 8hlöä / 5 x 6hlöä / 6 x 4hlöä 
Täysi kattaus: 70 hlö 
Coctail-tilaisuus: 10 pystypöytää, ei tuoleja: max 60 hlöä

Auditorion ikkunat avautuvat tapahtumakentälle ja järvelle

Auditorion etuseinälle saa tarvittaessa avattua näkymän Nuuksion Pitkäjärven upeaan maisemaan, joka sopii hyvin taustaksi kokoukselle.

TEKNIIKKA

Projektori + valkokangas
AV-kalusteet näyttämöllä: tietokone, dokumenttikamera, Blu-Ray
Langaton mikrofonijärjestelmä (4 kpl solmio- & kapulamikrofonia)
Äänijärjestelmä (digitaalinen mikseri, kaiuttimet)  
Valojärjestelmä (valopöytä, heittimet)
Tulkkikoppi (ei kiinteää tulkkaustekniikkaa)
Avustetun kuuntelun silmukka
Auditorion yhteydessä kokousjärjestäjän huone, jossa tulostin.

HINTA 2017

alkaen 560€/4h, lisätunnit 140€/h (sis. ALV 24%).

Teknikon palvelut 70 €/h (sis. ALV 24 %)

Päivystyslisä 65 €/alkava tunti (sis. ALV 24%). Peritään Haltian aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvista tilaisuuksista.

 

* Reaalimaailmassa eli keskisessä maailmassa sijaitsevat oleskelutila Lehto sekä auditorio Haltia-sali.

Lehto on ollut paikka, jossa muinaissuomalaiset ovat uhranneet sukunsa vainajille sekä luonnossa oleville haltiaolennoille – tästä tulee nimitys uhrilehto. Tämän lisäksi lehto on kuitenkin ollut myös oleskelupaikka, jonne on kokoonnuttu koko perheen kesken viettämään aikaa.

Haltia-salin nimi juontaa juurensa suomalaisista kansanuskomuksista. Suomalaisissa tulkinnoissa haltia on ollut jonkin paikan supranormaali kanta-asukas tai vartija, joskus myös tietyn eläinlajin kantaemo, lajin vanhin tai ensimmäinen edustaja. Paikanhaltia on aina yksinään elävä, solitaarinen olento, joka vartioi asuinaluettaan, sen luontoa ja rauhaa. Eläintenhaltia on suojellut omiaan, ikään kuin vartioinut tietyn eläinlajin olemassaoloa palauttaen kuolleet tai tapetut eläimet takaisin maan päälle. Haltiat ovat omalla alueellaan ja oman lajinsa keskuudessa ihmisen ja luonnon välisten näkymättömien rajojen vartijoita, joiden suopeudesta riippui myös ihmisen menestyminen. Haltioita koskevissa luokitteluissa erotetaan luonnonpaikkojen ja kulttuuripaikkojen haltiat. Luonnonhaltioita ovat olleet metsien ja järvien yliluonnolliset asukkaat tai luonnoneläinten kantaemot, kulttuurihaltiat ovat eläneet ihmisen rakentamassa ympäristössä, taloissa, työpaikoilla, myllyissä tai kirkoissa.

Haltia jakautuu kerrostuneen maailmankuvan mukaisesti kolmeen osaan: yliseen, keskiseen ja aliseen maailmaan. Kerrostunut maailmankuva-ajattelu liittyy erityisesti pohjoisten kansojen vanhoihin uskomuksiin ja on selkeitä todisteita, että tällainen ajattelumalli on ollut joskus osa myös suomalaista kansanuskoa.