arrow-right arrow-down search share

OTSO JA TARVAS

Haltian pohjakerroksessa sijaitsevat kaksi kokoustilaa OTSO ja TARVAS*, jotka on yhdistettävissä yhdeksi 85 m²:n tilaksi. Tiistaista perjantaihin Tarvas on varattuna Haltian luontokoulun käyttöön klo 14 asti. Tiloissa on luontokoulun koulumainen kalustus ja terassi. 

Koko/luokka

Kokous meneillään Otsossa42,5 m2

Pöytämuodot / Otso tai Tarvas

U-muoto: max 20 hlöä
Luokkamuoto: max 20 hlöä 
Teatterimuoto: max 25 hlöä


Kokousvarustus: projektori, fläppitaulu, tussit, paperia ja kyniä. 

HINTA 2017

alkaen 55 €/h/kokoustila (sis. ALV 24 %).

Päivystyslisä 65 €/alkava tunti (sis. ALV 24%). Peritään Haltian aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvista tilaisuuksista.

Pöytämuodot/Otso ja Tarvas yhdistettynä

Kuvassa kokousOtso ja Tarvas yhdistettyinä.U-muoto: max 24 hlöä
Luokkamuoto: max 44 hlöä
Teatterimuoto: max 55 hlöä

HINTA 2017

alkaen 110€/h (sis. ALV 24 %)

Päivystyslisä 65 €/alkava tunti (sis. ALV 24%). Peritään Haltian aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvista tilaisuuksista.

 

* Alisessa maailmassa sijaitsevat kokoustilat Otso ja Tarvas.

- Otso on karhun peitenimi. Muinaissuomalaiset ovat kunnioittaneet ja pelänneet karhua niin paljon, että sen todellista nimeä ei ole saanut lausua ääneen. Karhu on yksi keskeisimpiä suomalaisessa mytologiassa esiintyviä eläimiä. Kansainvälisen tarinan mukaan se on laskettu maan päälle Otavan (Ison karhun) tähtikuviosta.

- Tarvas-sanan merkitys on nykyisin hämärtynyt, mutta sillä on alunperin ilmeisesti tarkoitettu sarvekasta eläintä (hirvi, kauris, härkä). Useissa kansanrunoissa tarvas esiintyy hirvieläimen kertosanana. Hirvi on hyvin tyypillinen aihe myös vanhoissa kalliomaalauksissa ja sillä on varmasti ollut muinaissuomalaisille myös myyttistä merkitystä. Runossa ”Hiiden hirven hiihdäntä” hirvi esiintyy reaalimaailman ulkopuolisena, myyttisenä olentona. Otson ja tarvaan lisäksi päänäyttelyssä esiintyvät sotka ja joutsen, joten kansanperinteen keskeisimmät eläimet ovat näin Haltiassa mukana.

Haltia jakautuu kerrostuneen maailmankuvan mukaisesti kolmeen osaan: yliseen, keskiseen ja aliseen maailmaan. Kerrostunut maailmankuva-ajattelu liittyy erityisesti pohjoisten kansojen vanhoihin uskomuksiin ja on selkeitä todisteita, että tällainen ajattelumalli on ollut osa myös suomalaista kansanuskoa.